1.9.2013

Keinumäellä sataa

Olin ajatellut mennä maalaamaan, mutta ilmojen herra päätti toisin. Menin ulos kaivamaan puroja!

Meillä on jonkin verran haasteita sadevesien ohjauksen kanssa pois sokkelista nyt kun ei vielä olla tehty patolevytyksiä tai maa-aineenvaihtoa. Meillä näyttäisi myös olevan aikalailla paljon neulasia katolla mikä estää vesien pääsyn ränniin juuri sillä nurkalla missä meillä on muutenkin ongelma.
Lisäksi vesi lammikoituu etupihalle.

Pihassa on nyt siis pari pressua ohjaamassa vettä, ja 3 ämpäriä/saavia. Eihän niillä ongelmaa ratkaista, mutta väliaikana tämä ratkaisu toimii riittävän hyvin. Pitää kaivaa sateen loputtua tikkaat puuliiteristä ja käydä putsaamassa rännit kuistin vierellä ja kourut katolta. Siihen asti pitää pärjätä puroilla ja saaveilla.



Aloitettiin eilen maalaushommat vierashuoneessa. Ollaan saatu 2 seinää maalattua pohjamaalilla. Tänään on vuorossa kaksi seuraavaa. Saan apuvoimiakin Krissen muodossa tänään! Heli on harrastuksensa tiimoilta neljään saakka poissa joten lisäkädet ovat nyt varsinkin erittäin tervetulleita.


Eilen saatiin mahtava puhelu aamulla, kun Helin isä ja äiti ilmoitti tulevansa hakemaan meidän purkujätteet peräkärrillä pihasta pois! Ihan mahtavaa. Heistä on ollut meille kyllä huimasti apua tämän projektin aikana. Todennäköisesti oltaisi unohdettu vetää pressut roskien päälle, joten tuolla ne nyt lillittyisi sateessa.

Myös oma isäni kävi tässä eilen piipahtamassa ensi kertaa. Ei talo ainakaan saanut kylmää kyytiä! Eikö hiljaisuus ole hyväksymisen merkki? On se.

Päädyttiin vähän erilaiseen ratkaisuun kylpyhuoneen osalta loppujen lopuksi. Uuden kylppärin rakentaminen yläkertaan on sen verran monimutkainen operaatio kaikkine rakennuslupineen ja muine hässäköineen, että päätettiin siirtää sen tekemistä. Tehdään siis, meille jo vuosien varrella tutuksi tullut, pienen pieni helsinkiläisyksiön kylppärin kokoinen suihkuratkaisu tuohon olemassa olevaan vessaan. Sillä tavalla saadaan lisäaikaa ja säästetään hermoparkoja. Ei myöskään jouduta olemaan ollenkaan suihkuttomana. Tehdään siis minisuihkuhuone ensin, ja sen jälkeen keittiö. Harkitaan isomman kylppärin totetutusta sitten ihan ajan kanssa ja kilpailutetaan kunnolla rakennusyhtiöitä.

Ensi viikolla alkaa tapahtua uusia asioita, ja saadaan toivottavasti yläkertaa valmiimmaksi kun tapetitkin tulee. Muutto lähestyy. Kohta meillä on kaikki kamat täällä!

Annika

4 kommenttia:

  1. Niin sataa Ruusukummullakin...:)
    Ilman muuta, vakeneminen on hyväksynnän merkki...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikenlaisia kauhukuvia sitä on varmaan mielessä maalailtu. Mutta eiköhän se ensijärkytys pian laannu!

      Annika

      Poista
  2. Meillä on keväällä ja syksyllä ollut niin märkä tuo alapiha/pellonreuna, että jos ottaisi valokuvan oikeasta kuvakulmasta, pystyisi tämän feikkaamaan rantatontiksi.

    Onneksi se on kuitenkin sen verran alempana kuin itse asuinrakennus, että ajateltiin ottaa ilo irti ja ehkäpä jopa laajentaa jotain lätäkköaluetta. Sen voisi sitten aidata ankoille - joita meillä ei kyllä vielä ole. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ankkoja! Mäkin haluun!

      Annika

      Poista

Kerro, kysy, kommentoi! Me halutaan kuulla.