27.11.2013

Kattoasiaa

Paristakin eri katosta. Tilattiin meinaan kattohuolto tuossa männäviikolla. Tai männäviikolla ennen sitä viikkoa.

Kattoarvioija oli ensin kuulemma ihan kauhusta jäykkänä kun ajoi pihaan, että ei tuosta kyllä enää mitään kalua saa pelkällä pesulla ja maalauksella. Kuitenkin niin kuin monessa muussakin asiassa ulkonäkö voi pettää!



Meidän ulkokatto on tehty saumatusta sampopellistä. Meillä ei ole tarkkaa tietoa, että milloin se on vaihdettu, mutta hyvässä kunnossa se on - vaikka kamalalta näyttääkin. Kun kipuaa ullakolle ja siitä katolle huomaa, että kaikki vika on vain kosmeettista. Kunnon pesu ja uusi maalaus tekee ihmeitä ja katto on taas varmasti kuin uusi. Sisäpuolelta ullakon kulkuaukon kohdalta löytyi vähän saumasta ruostetta, koska ullakon yläpohjan eristys on niin huono. Lämmin ilma nousee kattopelteihin asti ja vesi kondensoituu saumoihin. Tämä korjataan jahka ehditään puhaltamalla vintille kerros selluvillaa. Korjataan se tärkein ensin, eli katto. Samalla asennetaan piipulle oma hattu, ja vaihdetaan rännit ja syöksyt. Voisi sanoa, että oli ehkä aikakin.



Toukokuussa pihaan kaartaa nosturiauto, ja pari työmiestä. He käyvät myös hiomassa osan saumoista sisäpuolelta käsin, ja katsovat ettei siellä varmasti ole mitään paikattavaa. Homman hoitaa Ilme Saneeraus. Vaikutti ainakin näin ensikosketukselta luotettavalta ja hyvältä firmalta. Saatiin myös hinnasta tingittyä tosi kivasti pois, laadusta tinkimättä kuitenkaan.

Ruokailuhuoneessa puuhailtiin eilen illalla. Heli rapsutteli viimeisiä tapetteja seinästä (kuinka paljon voikaan ärsyttää postimerkin kokoiset jämäpalat mitkä eivät irtoa kuin väkivallalla), ja mä hioin kattoa. Maalaistiin vielä sen jälkeen katto kertaalleen, että tänään voidaan vetää toinen ja viimeinen kerros siihen päälle!


 

Hiottu




Lattiatkin on paljastettu muovimaton kiron alta. Aikalailla havupuu onkin siellä vuosien varrella kuplinut. Lattia on kuitenkin hiomista ja maalaamista vaille hyvä, joten välipohjassa ei tuntuisi tuollakaan huoneessa olevan ongelmaa. Hyvä niin.




Sunnuntaina viimeistään aletaan täyttää reikiä seinistä, mitä onkin kiitettävän paljon, ja sen jälkeen hiotaan ja tapetoidaan.

Voisi ehkä varovasti todeta, että sitä ollaan back in business!

Annika

6 kommenttia:

  1. Miten hioit karon...ihanko käsipelillä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan käsipelillä juu. Nousin tikkaille ja pistin hioen santapaperilla. Kaikki koneet on niin painavia kuitenkin (ainakin ne mitä meillä on), että vaikeampaa on melkein kannatella niitä ylöspäin kuin tehdä käsin.

      Poista
  2. Aika sissi olet kun jaksoit hioa käsin! Mitä materiaalia toi seinä on, jossa tapetti takkuaa kiinni?

    Teidän projekti vaikuttaa kiinnostavalta ja näin ulkoapäin katsellessa tuntuu, että hommat edistyy nopeasti! Remontti-intoa jatkoonkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiitän. Ei me siitä hiottu kun pinta rikki, että ei mikään suuri urotyö :D Seinä on kiveä missä se takkuaa. Tai tarkemmin sanottuna siinä takkuaa vanha sanomalehti joka on liimattu tapetin alle.

      Kiitos tsempeistä! Eiköhän me vuoden loppuun mennessä olla jo yhtä olohuonettakin rikkaampia :)

      Annika

      Poista
    2. Mä opin viime viikon legendaarisella tapetointikurssilla (josta ei siis jäänyt pelkästään hyvä mieli), että irotettavat tapetit kannattaa vetyttää vesi-liisteriseoksella ja jopa teipata muovi päälle muhituksen ajaksi. Silloin pitäisi olla helppoa.

      Poista
    3. Näin olemme tehneet! Ei kylläkään omilla ansioilla, vaan kokeneemman isäukon avustuksella. Ne viimeiset niljakkeet jotka sinne jää väkisin kiinni pitäisi varmaan säikyttää jollain hapolla että lähtis helposti. Se on kumma miten tiiviisti 20- luvun sanomalehti jämähtää kiveen kiinni, kun se on siinä tarpeeksi kauan kiinni ollut.

      Poista

Kerro, kysy, kommentoi! Me halutaan kuulla.